KYLPYLÄLOMA SAIMAALLA

Tänä vuonna halusin pois kaupungista, koska juhannuksen tienoilla ihmisillä on tapana kadota Suomen luontoon mökeilleen ja kaupungit hiljenevät. Perheelläni tai sukulaisillani ei ole koskaan ollut mökkiä, joten joka juhannus tulee eteen sama kysymys: ”mitä tehdä juhannuksena?”. Muutamana viime vuotena olen ollut ystävien kanssa mökillä, mutta suurimmaksi osaksi juhannukset on mennyt niin, että jään pitämään menoa ylle kaupunkiin.

Kuitenkin juuri tänä vuonna halusin välttämättä lähteä pois kaupungista. Päädyin selailemaan internetistä useita eri paikkoja ja vaihtoehtoja, kunnes sähköpostiini kilahti varausvahvistus Lappeenrantaan kylpylähotelli Saimaalle!

Lähdimme kohti Lappeenrantaa aamupäivästä. Navigaattori antoi matka-ajaksi kolmisen tuntia, mutta kun minä olen kyydissä, pitää aina varata +30min matka-aikaan, koska en ymmärrä ihmisiä jotka voi matkustaa ilman taukoja. Kuitenkin pääkaupunkiseudulta ajoimme kohteeseen kolmisen tuntia taukoineen(!), eli toisin sanoen ei ollut juhannusruuhkia joita pelkäsimme sekä stopit oli ripeitä.

En kaupunkilaisena osannut yhtään varautua (tai ylipäätään tullut ajatelleeksi) että luonnonhelmassa voisi hyönteisiä olla skidisti enemmän kuin kaupungissa. Kun jonotimme ulkona sisäänpääsyä n. 30 minuuttia (koska korona – koska juhannus – koska kotimaan matkailu) niin siinä jo ehti jalat tulla syödyksi. Siis herranjumala kuinka paljon mäkäräisiä oli ja koko ajan sai olla huitomassa ja hyppimässä. Onneksi kuitenkaan sisätiloissa näitä ei ollut, joten johonkin pääsi näitä pakoon. Valitus loppuu tähän.

Epäonneksemme ensimmäinen huoneemme oli epäkunnossa (sähköt, puhelin eikä televisio toimineet) niin pääsimme vaihtamaan huonetta Castle Suiteen, joka oli puolet isompi huone sekä sisälsi peräti kaksi parveketta, toinen Saimaalle ja toinen kylpylähotellin sisäpihalle. Ihastuimme tähän huoneeseen, joten extemporena varasimme extrayön! Eli tämä reissu olisi voinut olla fiasko, mutta koska henkilökunta hoiti homman kunnialla niin tästä olimme vain innoissamme.

Ensimmäisenä päivänä kävimme kylpylässä jossa menikin reippaasti muutama tunti sekä illasta söimme pizzaa samalla jalkapalloa katsellen. Ajattelin alkuun etten tulisi seuraamaan EM-kisoja ollenkaan, mutta pakko myöntää että jokainen peli tuli katsottua, vaikka toki harmitti että Suomi ei pärjännyt kovin pitkälle näissä kisoissa. Itse kannatin yllättäen kaikkia joukkueita jotka hävisivät 😀

Toisena extrapäivänä lähdimme Lappeenrannan keskustaan ihmettelemään meininkiä. Onneksi otimme toisen yön, koska yksi yö ja päivä näin jälkeenpäin ajateltuna olisi tehnyt reissusta turhan lyhyen. Katsoimme minkälaista säätä oli päiväksi lupailtu ja hieman näytti epävakaalta, mutta lähdimme siitä huolimatta, koska olimmehan lomalla.

Päädyimme Lappeenrannan satamaan ja siellä olikin sitten yllätykseksemme vaikka mitä. Oli hiekkalinnoja, tivoli, kauppatorimainen alue täynnä erilaisia ruokakojuja sekä Lappeenrannan linnoitus (lihavoidut tekstit sisältävät linkin oheisiin virallisiin kotisivuihin). Alkanut sadekaan meitä haitannut – lähinnä se oli hyvä, koska saimme kulkea ihan rauhassa katsellen nähtävyyksiä.

Vielä yöllä kävimme nappaamassa muutaman kuvan keskikesän yöstä, oheiset kuvat on otettu klo 01:00. Suomen kesässä kaikista mahtavinta on luonnon kauneus sekä kesäyöt. Niitä en vaihtaisi mihinkään. Näihin kuviin ja tunnelmiin myös loppuu reissumme tarina. 10/10 sanoisin.

Miten itse vietit juhannusta?

UUSI PERHEENJÄSEN

Kerroinkin teille edellisessä postauksessa lyhyesti uudesta perheenjäsenestä ja tämä postaus on omistettu hänelle. Kyseessä on siis kolmas kissani ja hänet hain kotiin toukokuussa eli pidemmittä puheitta saanen esitellä:

Dumle – Tiridoll’s Starlight Lecasy

  • Ragdoll
  • Suklaanaamio bicolor
  • Syntynyt 2021

Dumle on asunut luonamme nyt muutaman kuukauden. Hän muutti meille 14 viikkoisena ja hänet on haettu kotiin samalta kasvattajalta kuin Roki ja Domino. Oli helppoa ja turvallista keskustella tutun ja osaavan kasvattajan kanssa ja koronatilanteesta johtuen keskustelimme pääsääntöisesti viestein ja kuvin. Kun lopulta päädyimme siihen että Dumle olisi sopiva vaihtoehto Rokin kaveriksi niin tuntui tietyllä tapaa kuin kivi olisi vierähtänyt pois sydämeltä, koska vaikka en vieläkään ole päässyt Dominon poismenosta yli (enkä varmaan koskaan pääsekään) silti elämän pitää jatkua ja Dumle on se puuttuva palanen meidän elämästä.

Alku oli vaikea. Roki ei hyväksynyt Dumlea suorintein vaan jouduimme tekemään kotona ja arjessa muutoksia uuden tulokkaan vuoksi. Oletin, että kun Roki on tottunut olemaan toisen kissan kanssa, niin ystävystyminen olisi helppoa, mutta ei se mennyt ihan niin. Reagoin asiaan heti ja hankin eläinkaupasta Feliway Friends haihduttimen, joka ”auttaa luomaan ja ylläpitämään sopua kissojen kesken monikissatalouksissa. Feromonihaihdutin sisältää Cat Appeasin (C.A.P.) -feromonin täydellistä kopiota”.

Tämän lisäksi kodista löytyy piilopaikkoja, kiipeilypaikkoja ja ainakin 100 lelua, jotta kummankin olisi hyvä olla. Olin jo yhdessä vaiheessa luovuttamassa, koska ajattelin mikä Rokille on parasta, mutta kun saimme homman toimimaan uusilla järjestelyillä niin molemmat ovat rauhoittuneet huomattavasti sekä hyväksyneet toisen olemassaolon. Välillä riehutaan ja välillä pussaillaan – tässä tapauksessa aika oli se toimivin keino saada nämä kaksi ystäviksi.

Dumle on valloittava ja rohkea luonne. Välillä jopa uhkarohkea, mutta se kuulunee pentuvaiheeseen. Olemme tutustuneet toisiimme ja uuteen elämään tässä pari kuukautta ja välillä on ollut kivoja päiviä ja välillä taas on täytynyt hieman komentaa toista useampaan kertaan. Ymmärrettävästi kun Dumle on vielä pentu ja täynnä energiaa ja uteliaisuutta niin sen takia kaikki kiinnostaa: hiukset, nenä, laturin johto, kengät, kädet… lista on pitkä.

Rokia ei koskaan ole kiinnostanut asiat niin paljoa kuin häntä ja tämä kaikki on minullekin uutta. Minun on pitänyt pysyä vahvana ja yrittää opettaa, ettei tavaroita tai käsiä saa purra, koska myöhemmin se voi olla jo liian myöhäistä – kuitenkin etenemme rauhassa päivä kerrallaan. Kuitenkin arjessamme on enemmän niitä päiviä kun pusutellaan ja kehrätään sylissä, nukutaan vierekkäin ja seurataan joka paikkaan.

Dumle on kova poika pussailemaan, hän oikein tuo päätään lähelle että nyt niitä pusuja nainen! Aamulla sama juttu, että nyt akka ylös kello on jo 07:00 ja olisi nälkä. Päivä päivältä hänestä kuoriutuu suurempi rakastaja niin minulle kuin Rokillekin. On niin kiva elää tätä pentuvaihdetta uudelleen 11 vuoden jälkeen ja huomata kuinka poika kasvaa ja oppii.

Jatkossa tulette varmasti kuulemaan ja näkemään hänestä lisää ja toivon että seuraavat vuosikymmenet ovat onnellisia ja kehräyksen täyteisiä. Minulla on kaikki hyvin just nyt!

Scroll to top