Avainsana: kuulumisia

Aloitetaan vuodesta 2020. Viime vuonna näihin aikoihin ajattelin vuodesta tulevan elämäni paras. Olin juuri asettunut uuteen asuntooni ja aloittamassa uutta elämääni, kunnes hetki hetkeltä kaikki muuttui niin omalta kohdaltani kuin varmasti muidenkin. Alkukeväästä kissavanhukseni poistui ajasta ikuisuuteen, joka pysäytti elämäni ja samoihin aikoihin korona alkoi tehdä elämästämme hyvin erilaista.

Kun koronasta uutisoitiin ensimmäistä kertaa Suomessa, muistan olleeni töissä ja miettineen että tämä junalla matkustanut henkilö on voinut olla kanssani samaan aikaan junassa, koska kuljen lentokentän läpi junalla töihin. En osannut ottaa asiaa vielä tällöin vakavasti, lähinnä huumorilla asiasta vitsailtiin. Tähän tuli kuitenkin pian selvyys, että mahdollista kohtaamista ei kohdallani onneksi käynyt. Tästä ei kauaakaan kun Suomessa alkoi vessapaperisota. Sitten käsidesin. Sitten maskien. Lopulta jäin etätöihin ja tästä tulee kuluneeksi pian vuosi.

Mitä tulee työhöni, niin muutoksia on tapahtunut paljon. Joulukuussa aloitin työskentelemään uudessa virassa organisaation sisällä ja tämä vuodenvaihde on ollut uuden opettelua ja uusiin kollegoihin tutustumista. En ikinä kuvitellut tähän aikaan viime vuonna että olisin tässä tilanteessa nyt, mutta tykkään aivan älyttömän paljon uudesta työtehtävästäni ja olen nämä viime kuukaudet panostanut itseni kehitykseen ja oppimiseen paljon. On aivan erilaista tehdä työtä josta oikeasti nauttii ja tämä lisää positiivista motivaatiota ja jaksamista työssä.

Viime sunnuntaina täytin 29 vuotta. Juhlistimme tätä hetkeä pienellä porukalla luonani ja tästä tulee vielä erillinen postauksensa. Soitin toissapäivänä äidilleni ja isälleni, että nyt se ikäkriisi tuli ja enää vuoden ikäni alkaa kakkosella. Tunnen tietyllä tavalla henkisesti, että olen jäänyt sinne 20 vuoden tienoille, koska ihmiset ympärilläni on alkaneet perustaa perheitä, menossa naimisiin, hankkineet omakotitaloja… ja itse haluan vielä mennä, tulla, matkustella ja juhlia elämän pieniä iloja ilman huolia huomisesta.

Vaikka 2020 ei ollut elämäni paras vuosi niin sanotaan näin, että se oli opettavaisin elämässäni. Olen kasvanut henkisesti ja tiedän mitä haluan ja mitä en. Tänä vuonna, eli 2021 en kaipaa mitään negatiivista elämääni ja pyrin saavuttamaan parhaan version itsestäni.

Alkuvuosi on alkanut kohdallani oikein positiivisesti ja vaikka korona on vielä elämässämme, niin odotan rokotusten myötä elämämme muutuvan normaalimpaan päin ja pääsemme nauttimaan taas elämän pienistä ja isoista asioista. Itse odotan ehdottomasti festareita, matkustelua sekä ihmisten kohtaamisia.