KESÄLOMAVIIKKO KANSSANI

Kerroin edellisessä Juhannus 2020 -postauksessa pyytäneeni extemporena viikon töistä vapaaksi. Olen tästä postauksesta jotenkin tosi innoissani, koska kyseinen kesälomaviikko oli aivan täydellinen, niin säineen kuin seuran kannalta.

Loma tuntui oikealta ratkaisulta oikeaan aikaan, koska olen tehnyt viimeiset pari kuukautta etänä töitä ja seinät on ollut monesti kaatumassa niskaan. Tilannetta ei helpottanut yhtään juhannuksen tienoille saapuneet hellesäät, jotka vei motivaation työstä ja sai kunnon lomafiiliksen aikaan. Sitten otin ja repäisin.

22.-28.7.2020

Maanantai meni aikalailla vielä kotosalla, mutta tiistaiksi olin varannut kynsihuollon. Käyn neljän viikon välein huollossa ja valitsemani värit menevät aikalailla vuodenaikojen mukaan. Tällä kertaa värivalinta oli neon-oranssi. Huollosta suuntasin suoraan ystäväni kanssa shoppailemaan uusia kesävaatteita.

Nyt sinkkuna ollessa olen halunnut tosi paljon mennä ja tulla. Minun on vaikea olla aloillani ja kaipaan ihmisiä ympärilleni. Huomaan, että tavallaan toteutan sitä mitä en pariin vuoteen pystynyt, koska ripustauduin liikaa toiseen ihmiseen ja hänen valintoihinsa. Kuitenkin hyvin moni ikäiseni ja läheiseni on eri elämäntilanteessa kuin minä. Asia turhauttaa, vaikka ymmärränkin ettei aina välttämättä löydy aikaa tai ei yksinkertaisesti pysty näkemään. Päätin keskiviikkona vetää lenkkivaatteet päälle, ottaa vesipullon kouraan ja lähteä viettämään omaa aikaa lähimaastoon.

Mitä omaan aikaan tulee, päätin myös hemmotella itseäni pitkästä aikaa ja suuntasin tostaina kampaajalle. Olen käynyt samalla luottokampaajalla nuoresta asti ja vaikka toimipaikka onkin muuttanut pari kertaa, niin minä seuraan visusti mukana. Tämä oli ensimmäinen käynti Helsingin uudessa putiikissa ja paikkana aivan ihana. Hiukset sai tarvitsemansa freesauksen ja kerroin suunnitelmistani lähteä penkistä suorin tein terassille, joten minulle loihdittiin lettikampaus lopuksi.

Päädyimme ystäväni kanssa Lasipalatsin aukion terassille ja koko kaupunki oli täynnä väkeä ja rentoa mieltä. Iltani tästä jatkui toisen kaverini kanssa Allas Sea Poolille, jossa olen pitkään halunnut käydä. Tykästyin paikkaan ja ehdottomasti haluaisin pulahtaa joku kerta altaaseenkin.

Oli ihana päästä näkemään ystäviä pitkästä aikaan ja avaamaan vähän sydäntä. Sitä varten ystävät on. En muista milloin viimeksi olen oikeasti nauttinut olostani niin paljon kuin torstaina. Kesä + terassi + ystävät = nautin.

Perjantaiksi olin sopinut treffit ystäväpariskuntani kanssa Kuusijärvelle. Vesi oli yllättävän lämmintä ja uimisen jälkeen oli ihanan rentoutunut olo kun ei enää ollut niin hiostavan kuuma. Lämpömittari näytti illalla vielä +28 astetta.

Lauantaina halusin lähteä viettämään viimeistä varsinaista hellepäivää terassille. Olen pitkään halunnut käydä asuinpaikkani eri terasseja läpi illan aikana, eli tehdä niin sanotun touring -kierroksen. Ystäväni lähti toteuttamaan tätä kanssani ja vaikka ihmisiä olikin paljon liikkeellä niin jokaisesta löysimme istumapaikat. Hauskaa oli ja iltamme jatkui puolille öin.

Menoa ja meininkiä mahtui ensimmäiselle lomaviikolle, seuraavat lomaviikot odottavat minua elokuussa. Haluaisin jatkaa kesää juuri näin, ystävien ja hyvien hetkien parissa. Ihanaa kesää just sulle!

PÄIVÄ PORKKALASSA

Äitini on intohimoinen geokätköilijä ja syyttävä sormi osoittaa meikäläiseen, koska minä tästä harrastuksesta hänelle mainitsin. Sinänsä geokätköily on hieno harrastus, koska tämä tapahtuu ulkona, saa liikuntaa ja matkaat paikkoihin, jossa ei tulisi käytyä elämän aikana välttämättä ollenkaan. Monilla kätköpaikoilla onkin idea esitellä aluetta tai alueen tiettyä osaa – esimerkiksi viedä sinut sodan aikaisiin raunioihin metsän keskelle. Cool.

Kätköily ei ollut ainoa syy lähteä, vaan viettää myös aikaa yhdessä. Tällä kertaa äitini halusi matkata Porkkalaan.

Porkkala ja Porkkalanniemi ovat erittäin kauniita paikkoja ja välillä mutkikkaalla tiellä tuntui, että olisimme oikeasti paljon kauempana pääkaupunkiseutua mitä olimmekaan. Luonto nimittäin oli niin erilaista ja monipuolisempaa – peltoa, havumetsää, saaristoa, mökkiä, taloa…

Kävimme Cafe Porkkalassa, Sundsin lintutornilla, Marin venesatamassa sekä Porkkalanniemen virkistysalueella, jossa pidimme piknikin rantakallioilla. Virkistysalueella oli nähtävillä sodan aikaisia kivirykelmiä, joiden idea ja/tai käyttötarkoitus jäi meille avoimeksi kysymysmerkiksi. Myös moni telttailija oli löytänyt tiensä Porkkalanniemelle.

Mikäli tykkäät olla luonnonhelmassa, suosittelen lämpimästi kyseistä paikkaa!

Scroll to top