UUSI PERHEENJÄSEN

Kerroinkin teille edellisessä postauksessa lyhyesti uudesta perheenjäsenestä ja tämä postaus on omistettu hänelle. Kyseessä on siis kolmas kissani ja hänet hain kotiin toukokuussa eli pidemmittä puheitta saanen esitellä:

Dumle – Tiridoll’s Starlight Lecasy

  • Ragdoll
  • Suklaanaamio bicolor
  • Syntynyt 2021

Dumle on asunut luonamme nyt muutaman kuukauden. Hän muutti meille 14 viikkoisena ja hänet on haettu kotiin samalta kasvattajalta kuin Roki ja Domino. Oli helppoa ja turvallista keskustella tutun ja osaavan kasvattajan kanssa ja koronatilanteesta johtuen keskustelimme pääsääntöisesti viestein ja kuvin. Kun lopulta päädyimme siihen että Dumle olisi sopiva vaihtoehto Rokin kaveriksi niin tuntui tietyllä tapaa kuin kivi olisi vierähtänyt pois sydämeltä, koska vaikka en vieläkään ole päässyt Dominon poismenosta yli (enkä varmaan koskaan pääsekään) silti elämän pitää jatkua ja Dumle on se puuttuva palanen meidän elämästä.

Alku oli vaikea. Roki ei hyväksynyt Dumlea suorintein vaan jouduimme tekemään kotona ja arjessa muutoksia uuden tulokkaan vuoksi. Oletin, että kun Roki on tottunut olemaan toisen kissan kanssa, niin ystävystyminen olisi helppoa, mutta ei se mennyt ihan niin. Reagoin asiaan heti ja hankin eläinkaupasta Feliway Friends haihduttimen, joka ”auttaa luomaan ja ylläpitämään sopua kissojen kesken monikissatalouksissa. Feromonihaihdutin sisältää Cat Appeasin (C.A.P.) -feromonin täydellistä kopiota. C.A.P. on äidillinen feromoni, jota emokissat erittävät maitorauhasistaan, kun niillä on pentuja: se auttaa ylläpitämään harmoniaa emon ja pentujen kesken. Feliway Friends saa kissat tuntemaan olonsa turvalliseksi toistensa seurassa. Suositellaan käytettäväksi kun kissat eivät tule toimeen, kun kissat tappelevat tai kun kotiin tulee uusi kissa”.

Tämän lisäksi kodista löytyy piilopaikkoja, kiipeilypaikkoja ja ainakin 100 lelua, jotta kummankin olisi hyvä olla. Olin jo yhdessä vaiheessa luovuttamassa, koska ajattelin mikä Rokille on parasta, mutta kun saimme homman toimimaan uusilla järjestelyillä niin molemmat ovat rauhoittuneet huomattavasti sekä hyväksyneet toisen olemassaolon. Välillä riehutaan ja välillä pussaillaan – tässä tapauksessa aika oli se toimivin keino saada nämä kaksi ystäviksi.

Dumle on valloittava ja rohkea luonne. Välillä jopa uhkarohkea, mutta se kuulunee pentuvaiheeseen. Olemme tutustuneet toisiimme ja uuteen elämään tässä pari kuukautta ja välillä on ollut kivoja päiviä ja välillä taas on täytynyt hieman komentaa toista useampaan kertaan. Ymmärrettävästi kun Dumle on vielä pentu ja täynnä energiaa ja uteliaisuutta niin sen takia kaikki kiinnostaa: hiukset, nenä, laturin johto, kengät, kädet… lista on pitkä.

Rokia ei koskaan ole kiinnostanut asiat niin paljoa kuin häntä ja tämä kaikki on minullekin uutta. Minun on pitänyt pysyä vahvana ja yrittää opettaa, ettei tavaroita tai käsiä saa purra, koska myöhemmin se voi olla jo liian myöhäistä – kuitenkin etenemme rauhassa päivä kerrallaan. Kuitenkin arjessamme on enemmän niitä päiviä kun pusutellaan ja kehrätään sylissä, nukutaan vierekkäin ja seurataan joka paikkaan.

Dumle on kova poika pussailemaan, hän oikein tuo päätään lähelle että nyt niitä pusuja nainen! Aamulla sama juttu, että nyt akka ylös kello on jo 07:00 ja olisi nälkä. Päivä päivältä hänestä kuoriutuu suurempi rakastaja niin minulle kuin Rokillekin. On niin kiva elää tätä pentuvaihdetta uudelleen 11 vuoden jälkeen ja huomata kuinka poika kasvaa ja oppii.

Jatkossa tulette varmasti kuulemaan ja näkemään hänestä lisää ja toivon että seuraavat vuosikymmenet ovat onnellisia ja kehräyksen täyteisiä. Minulla on kaikki hyvin just nyt!

HENKILÖKOHTAISTA

Kun aloitin bloggaamisen muutama vuosi sitten, päätin tuolloin etten jakaisi tänne paljoakaan henkilökohtaisia asioitani, koska olen aina ollut melko tarkka yksityisyydestäni. Kuitenkin blogin aihealue käsittelee pääsääntöisesti elämääni niin lopulta tänne ei jäisi paljoakaan kirjoitettavaa, mikäli en välillä rikkoisi rajojani. Ajansaatossa blogista onkin tullut minulle ”julkinen päiväkirja” ja viime kuussa teitä oli siellä ruudun toisella puolella lähes 700, joten on kiva huomata että olette pysyneet menossa mukana!

Tämä kaikki oli saateteksti itse postauksen aiheeseen, joka on normaalista poiketen henkilökohtaisempia kirjoituksiani täällä.

Uuden alku

Viimeisin kuukausi elämässäni on ollut aikamoinen. Tiedätkö sen tunteen, kun kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu ja matto vedetään kirjaimellisesti jalkosesi alta? En minäkään, mutta nyt tiedän. Huhtikuun lopussa sain kuulla, että työssäni määräaikaisuuteni päätetään, joka tuli minulle täysin yllättäen. Olen täällä hieman avannut asiaa aiemmin kertoen, että olen juuri löytänyt työn josta pidän ja panostanut siihen täysillä ja sitten kaikki romahtaa. Päätin lähteä pitämään oikeuksistani kiinni ja käyn nyt oikeutta työstäni, vaikka siinä kestäisikin.

Tästä kaikesta alkoi itsetutkiskelu, että mitä minä haluan elämältä ja missä näen itseni tulevaisuudessa. Päätin että nyt minulla on ainutkertainen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttani uudelleen eikä jäädä tuleen makaamaan.

Yksi niistä tulevaisuuden päätöksistä oli se, että pääsisin takaisin työelämään mahdollisimman pian, mutta kuitenkin niin, että olen henkisesti siihen valmis romahduksen jäljiltä. Laitoin työhakemuksia menemään viiteen eri paikkaan ja jokaisesta sainkin pian haastattelupyynnöt ja niinhän siinä myös kävi, että minulle iski jopa valinnanvaikeus työtarjouksista, koska useampi olisi minut halunnut palkata. Olen viimeiset 7 vuotta tehnyt erilaisia määräaikaisuuksia ja nyt viimein sain uuden vakituisen työsuhteen, josta olen hyvin kiitollinen ja innoissani. Odotan kuitenkin myös oikeuden päätöstä edellisen työni suhteen, että mikä mahtaa olla sen lopullinen kohtalo.

Toinen tulevaisuuden päätös oli uusi perheenjäsen – kissanpentu Dumle. Hänestä onkin tulossa postaus seuraavaksi, mutta sitä ennen näin lyhyesti: hain hänet kotiin 17.5.2021 ja hän on lähtöisin samalta kasvattajalta kuin Roki ja Domino. Dumle on nimetty Dominon (edesmennyt kissani) muistoa kunnioittaen. Meillä on ollut tässä pari viikkoa paljon totuttelemista uuteen elämään ja arkeen.

Dumle on oikein valloittava ja rohkea luonteeltaan ja tietenkin osaa myös välillä kommelluksillaan aiheuttaa pieniä sydämentykytyksiä. Kaikki kiinnostaa: hiukset, nenä, vessapaperi, roskasäiliö, eteisen matto, puhelimen laturijohto… lista on melko loputon tähän mennessä. Hän on kuitenkin vielä pentu, niin tottakai pitää osata ymmärtää että tämä kuuluu pentuvaiheeseen. En tiedä onko aika kullannut muistot, mutta pian 12 vuotias Roki ei mielestäni ollut yhtä villi tapaus kuin Dumle ja Rokilla onkin mennyt aikaa tottua uuteen tulokkaaseen, joka tuli minulle yllätyksenä. Kuitenkin päivä päivältä on mennyt paremmin ja ovat jo sulassa sovussa keskenään.

Vaikka viimeisin kuukausi onkin ollut ylä- ja alamäkeä niin haen taas uudelleen elämälleni suuntaa, tällä kertaa vain vahvempana ja oppineempana kuin koskaan. Niin se vanha sananlaskukin ”paistaa se aurinko risukasaankin” pitänee paikkaansa.

Ihanaa kesän alkua teille kaikille sinne ruudun toiselle puolelle! Tehdään tästä kesästä parempi kuin edellisestä!

Ps. Onhan sinulla seurannassa myös blogini facebook -sivut! Sieltä näppärästi näet milloin uusi postaus on dropattu!

Scroll to top