HENKILÖKOHTAISTA

Kun aloitin bloggaamisen muutama vuosi sitten, päätin tuolloin etten jakaisi tänne paljoakaan henkilökohtaisia asioitani, koska olen aina ollut melko tarkka yksityisyydestäni. Kuitenkin blogin aihealue käsittelee pääsääntöisesti elämääni niin lopulta tänne ei jäisi paljoakaan kirjoitettavaa, mikäli en välillä rikkoisi rajojani. Ajansaatossa blogista onkin tullut minulle ”julkinen päiväkirja” ja viime kuussa teitä oli siellä ruudun toisella puolella lähes 700, joten on kiva huomata että olette pysyneet menossa mukana!

Tämä kaikki oli saateteksti itse postauksen aiheeseen, joka on normaalista poiketen henkilökohtaisempia kirjoituksiani täällä.

Uuden alku

Viimeisin kuukausi elämässäni on ollut aikamoinen. Tiedätkö sen tunteen, kun kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu ja matto vedetään kirjaimellisesti jalkosesi alta? En minäkään, mutta nyt tiedän. Huhtikuun lopussa sain kuulla, että työssäni määräaikaisuuteni päätetään, joka tuli minulle täysin yllättäen. Olen täällä hieman avannut asiaa aiemmin kertoen, että olen juuri löytänyt työn josta pidän ja panostanut siihen täysillä ja sitten kaikki romahtaa. Päätin lähteä pitämään oikeuksistani kiinni ja käyn nyt oikeutta työstäni, vaikka siinä kestäisikin.

Tästä kaikesta alkoi itsetutkiskelu, että mitä minä haluan elämältä ja missä näen itseni tulevaisuudessa. Päätin että nyt minulla on ainutkertainen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttani uudelleen eikä jäädä tuleen makaamaan.

Yksi niistä tulevaisuuden päätöksistä oli se, että pääsisin takaisin työelämään mahdollisimman pian, mutta kuitenkin niin, että olen henkisesti siihen valmis romahduksen jäljiltä. Laitoin työhakemuksia menemään viiteen eri paikkaan ja jokaisesta sainkin pian haastattelupyynnöt ja niinhän siinä myös kävi, että minulle iski jopa valinnanvaikeus työtarjouksista, koska useampi olisi minut halunnut palkata. Olen viimeiset 7 vuotta tehnyt erilaisia määräaikaisuuksia ja nyt viimein sain uuden vakituisen työsuhteen, josta olen hyvin kiitollinen ja innoissani. Odotan kuitenkin myös oikeuden päätöstä edellisen työni suhteen, että mikä mahtaa olla sen lopullinen kohtalo.

Toinen tulevaisuuden päätös oli uusi perheenjäsen – kissanpentu Dumle. Hänestä onkin tulossa postaus seuraavaksi, mutta sitä ennen näin lyhyesti: hain hänet kotiin 17.5.2021 ja hän on lähtöisin samalta kasvattajalta kuin Roki ja Domino. Dumle on nimetty Dominon (edesmennyt kissani) muistoa kunnioittaen. Meillä on ollut tässä pari viikkoa paljon totuttelemista uuteen elämään ja arkeen.

Dumle on oikein valloittava ja rohkea luonteeltaan ja tietenkin osaa myös välillä kommelluksillaan aiheuttaa pieniä sydämentykytyksiä. Kaikki kiinnostaa: hiukset, nenä, vessapaperi, roskasäiliö, eteisen matto, puhelimen laturijohto… lista on melko loputon tähän mennessä. Hän on kuitenkin vielä pentu, niin tottakai pitää osata ymmärtää että tämä kuuluu pentuvaiheeseen. En tiedä onko aika kullannut muistot, mutta pian 12 vuotias Roki ei mielestäni ollut yhtä villi tapaus kuin Dumle ja Rokilla onkin mennyt aikaa tottua uuteen tulokkaaseen, joka tuli minulle yllätyksenä. Kuitenkin päivä päivältä on mennyt paremmin ja ovat jo sulassa sovussa keskenään.

Vaikka viimeisin kuukausi onkin ollut ylä- ja alamäkeä niin haen taas uudelleen elämälleni suuntaa, tällä kertaa vain vahvempana ja oppineempana kuin koskaan. Niin se vanha sananlaskukin ”paistaa se aurinko risukasaankin” pitänee paikkaansa.

Ihanaa kesän alkua teille kaikille sinne ruudun toiselle puolelle! Tehdään tästä kesästä parempi kuin edellisestä!

Ps. Onhan sinulla seurannassa myös blogini facebook -sivut! Sieltä näppärästi näet milloin uusi postaus on dropattu!

7.2.

Tällä kertaa juhlittiin 29. ikävuottani. Tätä ajankulua tulee aina miettineeksi syntymäpäivien kynnyksellä kun vuodet vierivät turhan nopeasti eteenpäin – vaikka välillä (etenkin töissä) aika tuntuu matelevan. Itse tunnen olevani vielä jollain tasolla ”mieleltäni” siellä parinkympin tienoilla, koska se mitä haluan elämältä ja miten haluan sitä toteuttaa on edelleen sama kuin tuolloin. Haluan nauttia elämästäni, mennä ja tulla oman pääni mukaan, matkustella, juhlia ilman murheita huomisesta. Joidenkin artikkelien mukaan aikuinen on vasta kun täyttää 30 vuotta. Siksi tunnen etten vielä ole valmis saavuttamaan tuota kynnystä.

Viime vuonna en juhlistanut syntymäpäivääni lainkaan. Siksi tänä vuonna oli kiva koota lähimmäiset ystävät luokseni ja viettää iltaa yhdessä. Edellisenä päivänä kävin ostamassa itselleni ja booliin juomatarpeet sekä koristelut. Olin toivonut ystäviltäni syntymäpäivälahjaksi leivonnaisia (koska en varsinaisesti tarvitse tällä hetkellä mitään) niin lahjoinani oli subwaykeksejä, cookiepopseja sekä itse syntymäpäiväkakku.

Booliksi valikoitui puolimakea ”twister booli” jonka ohjeet ovat näinkin simppelit:

  • 1 L sitrus limonadi
  • 1 L sitrus limonadi
  • 0.5 L viinaa
  • 4 kpl twister mehujää
  • 500g pakastemansikoita
  • 1 kpl viipaloitu lime
  • jääpaloja

Yleisimpiin ajanviettotapoihimme kuuluu juoma-. lauta- sekä korttipelit. Toisinaan myös pleikkarin kautta pelattavat tietovisapelit ovat mahtuneet iltaan mukaan. Oma suosikkini näistä on Knowledge is Power.

Uusin peli (minkä bongasin TikTokista) on juomapeli, jossa snapsilasi täytetään ”ei niin hyvällä juomalla” tai ihan perinteisellä viinalla ja kasataan korttipakka tämän lasin päälle. Muodostetaan jono ja vuorotellen jokainen pyrkii puhaltamaan tästä pakasta pois kortin/kortteja – kuitenkin niin että niitä jää lasin päälle, koska se joka puhaltaa kortin/kortit pois lasin päältä joutuu tämän snapsin juomaan. Tässä on siis kyse tuurista sekä taidosta.

Ilta oli onnistunut ja kaikki kutsumani ystävät pääsivät paikalle. Booli erityisesti oli hitti! Vuoden päästä olisi sitten tiedossa ehkäpä astetta isommat juhlat, koska tuo 30 näyttää lähestyvän turhan nopeaa tahtia. Toki tähän vaikuttaa paljon Suomen ja yleisesti maailman tilanne, koska korona on alkanut taas nostattamaan jälleen lukujaan täällä kotimaassa. Pyritään pysymään terveinä!

Ps. Instagram -storyjeni puolella näet videokoosteen kyseisestä illasta sekä kertomastani juomapelistä.

Lotta 29v kuittaa tältä erää!

Scroll to top